tiistai 15. syyskuuta 2015

Herraviha on ja voi hyvin

Palkansaajajärjestöt järjestävät ensi perjantaina mielenosoituksen hallituksen säästötoimia vastaan. Samalla monet ammattijärjestöt lakkoilevat. Lakkoiluun osallistuvat ainakin kuljetusala, posti, kaupan ala, rakennusala, poliisit ja metalliteollisuus. Lakkoilu vaikuttaa välillisesti myös muihinkin aloihin, sillä esimerkiksi koko maan junaliikenne ja pääkaupunkiseudun bussit pysähtyvät 12 tunniksi. Lisäksi kymmeniä lentoja jää lentämättä.

Työpaikoilla keskustelu käy kuumana ja ammattiliitot värväävät vauhdilla lakkovahteja. Työpaikoilla on synkkä tunnelma; nekin, jotka hallituksen leikkauksia kannattavat, eivät uskalla avata suutaan. Nekin, jotka haluaisivat perjantaina työskennellä, eivät sitä paineen takia uskalla tehdä.

Sillä ei ole mitään merkitystä, että hallituksen toimilla luodaan luultavasti kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Sillä ei ole mitään merkitystä, että päivän lakkoilu tulee maksamaan Suomelle noin 400 miljoonaa euroa. Sillä ei ole mitään merkitystä, että Suomessa palkat ovat nousseet paljon muuta Eurooppaa nopeammin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ainoa, mikä tuntuu merkitsevän on se, että saavutetuista eduista ei tingitä.

Vaikkei omaa työpaikkaa olisi enää viiden vuoden päästä, on tärkeintä, että tässä ja nyt, on mahdollisimman hyvä palkka, isot lisät ja hyvät edut. Valitettavasti tällaisella politiikalla on Suomesta menetetty kymmeniä tuhansia työpaikkoja viime vuosina ja tullaan myös jatkossakin menettämään. Suomi ei valitettavasti ole se lintukoto, mitä se 80-luvulla oli. Suomalaiset joutuvat kilpailemaan globaaleilla markkinoilla ja valitettavasti tämä onnistuu ainoastaan, jos yritykset pystyvät toimimaan kilpailukykyisesti. Tähän Suomen hallitus yrittääkin nyt saada parannusta.

Työmarkkinajärjestöille annettiin mahdollisuus yhteiskuntasopimukseen, mutta se ei heille kelvannut. Nyt kun demokraattisesti valittu hallitus tekee päätöksiä, asettuvat järjestöt poikkiteloin. Kukaan ei ole kuitenkaan sieltä suunnalta esittänyt - jos kerta hallituksen päätökset ovat huonoja - kuinka hallituksen tulisi sitten toimia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi? Vai syödäänkö leveästi vielä muutama vuosi ja liitytään sitten Kreikan joukkoon?

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Kaikki mahtuvat Inarinjärvelle, mutta kestääkö jää?

Suomessa ja somessa kiehuu. Media täyttyy nyyhkytarinoista ja iPhoneista. Ihmisiä pakenee kotimaistaan päivässä tuhansia ja kymmeniä tuhansia - Eurooppaan. Keskustelu käy kuumana: pitäisikö hädänalaisia auttaa ja jos pitäisi niin kuinka paljon?

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrien top-3 kansallisuuksien mukaan on Irak, Somalia ja Albania. Käytetäänpäs hetki kyseisten maiden tilannetta tutkien. Somaliassa levottomuuksia esiintyy pääosin maan eteläosissa. Pohjoisesta löytyvät Somalimaa ja Puntmaa ovat kuitenkin satunnaisista yhteydenotoista huolimatta varsin vakaata aluetta. Lisäksi Somalian naapurista löytyvät Etiopia ja Kenia ovat täysin rauhallisia maita.

Irakissa puolestaan sotiminen keskittyy maan pohjoisosiin ja suurin osa Irakista on Irakin hallituksen hallinnassa, joten mahdollisilta sotatoimialueilta voi paeta maan eteläosiin. Albaniassa ei taas edes ole minkäänlaista kriisiä, jota ihmisten tarvitsisi paeta. Silti näistä maista on jatkuva virta pitkiä, vaarallisia ja kalliita reittejä Eurooppaan - ja Suomeen.

Viime aikoina eniten tapetilla olleet syyrialaiset "pakolaiset" ovat Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrien listalla vasta sijalla kuusi. Syyriassa levottomuudet koskevat lähes koko maata, joten on sinänsä ymmärrettävää, että sieltä suuntautuu ihmisiä muihin maihin. Se, miksi Syyriasta matkustetaan Suomeen, vaikka matkan varrella on lukuisia turvallisia maita, jääköön lukijan pääteltäväksi.

Yksikään maailman maa ei ole vielä onnistunut välttämään humanitaarisen maahanmuuton seurauksena syntyvää ghettoutumista. Ruotsissa, joka on oikea humanitaarisen maahanmuuton mallimaa, on jo 55 ns. no-go-zonea, johon ei edes poliisilla ole, ilman riittävää taustatukea, asiaa. Yhtenä alueena voimme mainita vaikkapa Malmön, jossa viikottaiset räjähdykset, ammuskelut ja muut väkivallanteot värittävät muutoin harmaata arkea. Pelkkä nopea vilkaisu Googleen kertoo karua kieltään tästä monikulttuurisesta onnelasta.

Tämä tulee olemaan nykymenolla myös Suomen tulevaisuus. Maahanmuuttovirasto on ennustanut Suomeen tulevan 40 000 turvapaikanhakijaa seuraavan vuoden aikana. Tällä hetkellä pelkästään Ruotsista valuu Suomeen 300 turvapaikanhakijaa päivässä. Vuositasolla tällainen tekee jo yli 100 000 tulijaa. Ja tähän joukkoon eivät kuulu edes perheenyhdistämiset. Kymmenessä vuodessa Suomeen on siis tulossa pääkaupunkiseudun väestön verran maahanmuuttajia.

Tokikaan kaikki tulijat eivät myönteistä turvapaikkapäätöstä saa, mutta se ei tietenkään tarkoita, etteivätkö kyseiset henkilöt saisi jäädä Suomeen. Kenenkään ei tarvitse Suomesta lähteä, jos ei tahdo.

Jokainen varmasti ymmärtää, mitä miljoona maahanmuuttajaa pelkästään vuosikymmenessä tulee tekemään 5,4 miljoonan asukkaan Suomelle. Suomalainen kulttuuri ja arvot tulevat väistymään uusien tulijoiden tieltä, taloudesta puhumattakaan. Sosiaaliturvamme ei tule kestämään tällaista väestönlisäystä eikä julkisten palveluiden, kuten terveydenhuollon, pyörittämiseen riitä rahat. Suomi palaa aikaan ennen sosiaalidemokratiaa.

Viimeinen viikko on mennyt mediassa ja somessa hukkunutta pakolaislasta surkutellessa. Tähän on syytä tottua, sillä tulevaisuudessa saamme surkutella entistä enemmän. Jokainen Eurooppaan päästetty turvapaikanhakija lisää tulijoiden - ja sitä myötä myös Välimereen hukkuneiden - määrää. Mikäli hukkumiset todella halutaan saada loppumaan, on jokainen Eurooppaan pyrkivä pakolaisvene ohjattava takaisin lähtöpaikkaansa. Tulijat eivät nimittäin tule loppumaan.

Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä. Lukuina se tarkoittaa 3,3 miljardia ihmistä lisää, 20 miljoonaa vuodessa. Konfliktit ja levottomuudet eivät siis tule vähenemään - päinvastoin. Se, että Suomi ottaa 40 000 - 100 000 ihmistä vuodessa on maailmanlaajuisesti täysin mitätön asia, mutta Suomen kannalta se on äärimmäisen tuhoisa. Äitiyspakkaukset ja jokamiehenoikeudet tulevat jäämään historiaan.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Minä leikkaisin muustakin kuin maahanmuutosta

Tervehdys!

Lupasin julkaista leikkauslistani ennen vaaleja. Hieman viime tinkaan jäi, mutta tässäpä tämä. Lähteenä olen käyttänyt valtion talousarviota sekä Suomen Perustan tutkimusta maahanmuuton kustannuksista.

Nämä ovat suoria leikkauksia, mutta hyöty taloudelle on todennäköisesti suurempi, kun ihmiset siirtyvät julkisen sektorin papereiden pyörittämisestä ja muusta suomalaisille vähemmän hyödyllisestä toiminnasta esimerkiksi yksityisen sektorin palvelukseen.

- hallinto (puolet pois) 861 391 500 €
- valtionhallinnon kehittäminen (2/3 pois) 68 295 000 €
- puoluetuet (puolet pois) 16 000 000 €
- kehitysapu 808 422 000 €
- maahanmuutto 600 000 000 €
- aluehallintovirasto (2/3 pois) 58 524 000 €
- siirrot Ahvenanmaalle 249 145 000 €
- nettomaksut EU:lle 1 150 000 000 €
- avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan 3 293 000 €
- taiteen tukeminen 241 414 000 €
- YLE (puolet pois) 253 974 000 €
- yritystuet 755 401 000 €
- energiatuet 447 984 920 €
- THL (puolet pois) 60 412 €

LEIKKAUKSET YHTEENSÄ 5 513 904 832 €

Lisätuloja saadaan lisäksi verotusta laskemalla ja yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla, jolloin kulutus kasvaa ja uusia yrityksiä saadaan Suomeen.


Kirjoitus julkaistiin myös eduskuntavaalisivustollani joonaskarna.fi

Naisilla ei ole kykyä ajatella rationaalisesti - ja muu höpöhöpö

Suomen perustuslain 2 §:ssä kerrotaan seuraavaa:

"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen."

29 § menee kokonaisuudessaan näin:

"Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Käytännössä Suomessa valta ei kuitenkaan ole kansalla, vaan puolueilla ja heidän sidosryhmillään. Kansalaisilla on oikeus osallistua ja yrittää vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Minkään tahon - edes kansanedustajien - ei kuitenkaan tarvitse ottaa kansalaisten mielipiteitä huomioon.

Puoluekuri on järjestelmä, jossa kansanedustajat pakotetaan äänestämään puoluejohdon tahdon mukaisesti - vaikka se olisikin vastoin edustajan omia näkemyksiä tai vaalilupauksiaan. Puoluekuri on käytössä kaikissa eduskuntapuolueissa Muutos 2011 -puoluetta lukuun ottamatta. Tämä johtaa siihen, että kansalainen ei voi äänestäessään tietää, että edustaja todella tulee äänestämään niin kuin on ennen äänestystä antanut ymmärtää.

Kansanedustajat eivät siis ole kansan edustajia, vaan puolueiden ja heidän sidosryhmiensä edustajia.

Ainoa tapa murtaa tämä lobbareiden ja puoluekoneistojen valta on ottaa käyttöön sitovat kansanäänestykset ts. suora demokratia.

Suorassa demokratiassa kansalaiset pääsevät äänestämään suoraan asioista ohi puolueiden ja muiden valtaa pitävien tahojen. Sveitsissä kyseinen järjestelmä on ollut käytössä jo yli 150 vuotta ja sen saavutukset puhuvat puolestaan. Suoraa demokratiaa vastustetaan kuitenkin niin puolueiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Puolueiden vastustus on helppo ymmärtää; suora demokratia veisi suoraan heiltä valtaa kansalaisille.

Mutta miksi kansalaiset vastustavat oman valtansa lisäämistä?

Syynä on vuosikymmenten propaganda siitä, että kansalaiset ovat liian tyhmiä päättämään Suomen asioista. Tämä on kuitenkin täysi valhe.

Kyseinen argumentti on itse asiassa yhtä vanha kuin demokratiakin. Edustuksellistakin demokratiaa on vastustettu siitä samaisesta syystä, että kansalaiset ovat liian tyhmiä eikä heille saa tämän vuoksi antaa valtaa. Naisten äänioikeutta on vastustettu, koska naiset ovat liian tyhmiä eivätkä he pysty rationaaliseen ja pitkäjänteiseen ajatteluun.

Suoraa demokratiaa vastustetaan, koska kansalaiset ovat liian tyhmiä eivätkä he pysty riittävän rationaaliseen ja pitkäjänteiseen ajatteluun, mitä asioista päättäminen vaatii.

Suora demokratia on ainakin jossain muodossaan käytössä 22 Euroopan maassa. Vain kolmesta Euroopan maasta sitovat kansanäänestykset puuttuvat perustuslaista: Bulgariasta, Luxemburgista ja Suomesta. Suomalaiset ovat kuitenkin esimerkiksi älykkyysosamäärällä tai pisa-tuloksilla mitattuna yksi Euroopan ja koko maailman viisaimmista kansoista. Ja me emme muka ole riittävän viisaita päättämään asioistamme!

Kaksi Zürichin yliopiston valtio-opin tutkijaa Matthias Benz ja Alois Stutzer ovat tutkineet kansalaisoikeuksien ja poliittisen ymmärryksen yhteyttä ja todenneet, että kansalaisten laajemmat poliittiset oikeudet johtavat kansalaisten vahvempaan poliittiseen ymmärrykseen. Mitä enemmän kansalaisille annetaan valtaa päättää omista asioistaan, sitä enemmän he kiinnostuvat vaikuttamisesta ja alkavat ottaa asioista selvää.

Sveitsissä kansalaisille jaetaan aina ennen äänestystä tietopaketti, johon on koottu tietoa äänestettävästä asiasta sekä argumentteja asian puolesta ja vastaan. Se virkamiesten tuottama tieto, joka jaetaan Suomessa yksinoikeudella puolueille, jaetaan Sveitsissä kansalaisten käyttöön. Näin ollen kansalaiset voivat tehdä äänestyspäätöksen täysin samoilla tiedoilla, kuin kansanedustajatkin.

Ja mikä se juttu kansanedustajien viisaudesta oli?

Kansanedustajaksi pääsyyn ei ole minkäänlaisia koulutuksellisia tai älykkyyteen perustuvia kriiteerejä. Ainoa mitä vaaditaan, on riittävä äänimäärä. Kansanedustajaksi voi päästä niin kouluja käymätön duunari kuin huippukoulutettu professorikin. Kansanedustajuus ei siis tee ihmisestä yhtään sen viisaampaa tai tyhmempää. Itse asiassa kansalaisilla voi olla jopa parempi ymmärrys asiasta kuin vuosia tai vuosikymmeniä Arkadianmäellä istuneella poliitikolla, sillä kansalainen elää tavallisen kansalaisen elämää ja poliittiset päätökset heijastuvat hänen elämäänsä luultavasti huomattavasti enemmän kuin puoluekoneiston kasvattaman poliittisen broilerin elämään.

"Noh ehkäpä se suora demokratia on ihan jees, mutta kyllähän tuollaisten äänestysten jatkuva järjestäminen nyt maksaa ihan hirveitä summia!"

Eurooppalaisten pankkien tukeminen Kreikan tukipakettien muodossa tai Britannian EU-jäsenmaksuun osallistuminenhan on lähes ilmaista? Sveitsissä kansanäänestykset pyritään pitämään muiden vaalien tai äänestysten yhteydessä. Näin ollen yksittäisen kansanäänestyksen järjestämisestä aiheutuvat kulut jäävät suhteellisen pieniksi. Lisäksi Sveitsissä on huomattu, että kansalaiset ovat itse asiassa paljon tarkempia rahan käyttäjiä, kuin kansanedustajat tai kunnanvaltuutetut. Se summa, mitä kansanvallan ylläpitämiseen äänestysten muodossa menetetään, saadaan mitä luultavimmin takaisin viisaan taloudenpidon muodossa.

"Mutta enemmistön diktatuuri sortaa vähemmistöjä!"

Suora demokratia on itseasiassa työkalu, jolla vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin huomattavasti edustuksellista demokratiaa paremmin. Ei tarvitse kuin kerätä riittävä määrä allekirjoituksia, jolloin vähemmistölle tärkeä asia saadaan koko kansan tietoisuuteen. Perustuslaissa taas on taattu kaikille samat oikeudet eikä perustuslain muuttaminen käy käden käänteessä. Ja mikä estää kansalaisia edustuksellisessa demokratiassa äänestämästä natsipuoluetta tai muuta vähemmistöjen oikeuksia sortavaa vaihtoehtoa? Miksi näin ei kuitenkaan tapahdu?

Suoran demokratian tarkoitus ei ole korvata edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää sitä. Suoraa demokratiaa voidaan ajatella eräänlaisena kansan veto-oikeutena, jolla kansa voi viheltää pelin poikki, mikäli eduskunnassa tehdään kansan tahdon vastaisia päätöksiä. Lisäksi suora demokratia on oiva työkalu ratkaisemaan isoja poliittisia kysymyksiä, kuten NATO tai EU. Sveitsin esimerkki on osoittanut, että suora demokratia ennaltaehkäisee hyvinkin tehokkaasti kansan tahdon vastaisia päätöksiä. Kaikista äänestykseen riittävät allekirjoitukset kerätyistä kansalaisaloitteista ei edes tarvitse äänestää, koska hallitus ymmärtää tehdä tarvittavat muutokset jo ennen kuin asiasta päästään äänestämään.

Suomalaiset ovat kautta historian joutuneet kestämään erilaisia diktatuureja ja harvainvaltaa Ruotsin kuningaskunnasta Kekkosen kautta EU:hun. Tämä kansa ansaitsee vihdoin oikeuden päättää omista asioistaan. Annetaan se heille.


Kirjoitus on alunperin julkaistu eduskuntavaalisivustollani joonaskarna.fi 15.4.2015

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Vapaus ja vastuu

"Vapaus on filosofinen ja poliittinen käsite, jolle on annettu erilaisia sisältöjä. Yksinkertaisimpia ehdotuksia yleiseksi vapauden käsitteeksi on käsitys vapaudesta esteiden puutteena." - Wikipedia

Itse pidän vapautta yhtenä tärkeimmistä arvoista. Olen äärimmäisen pettynyt Suomeen, jossa valtio ohjaa ja suoranaisesti päättää ihmisten puolesta heidän elämästään. Suomessa esiintyy paljon masennusta ja itsemurhia. En voi olla ajattelematta, että nykyisen kaltaisella holhouspolitiikalla on osasyynsä tähän. Mitä on elämä, kun tietää ettei omilla toimillaan pysty siihen vaikuttamaan?

Suomessa on tiedetty jo pitkään ettei töitä tekemällä pysty rikastumaan. Progressiivinen verotus pitää huolen siitä etteivät ylityöt tai palkankorotus juurikaan vaikuta ihmisen elintasoon. Byrokratia ja sääntely pitävät huolen siitä ettei yrittämistä pidetä järkevänä vaihtoehtona.

Väitän, että vapaampi Suomi olisi myös onnellisempi Suomi. Vapaampi Suomi olisi menestyvämpi Suomi.

Mitä se vapaus sitten tarkoittaa?

Vapaus ei tietenkään tarkoita sitä että jokainen on vapaa tekemään mitä haluaa. Vapaus tarkoittaa sitä, että on vapaa tekemään asioita, kunhan ne eivät ole ristiriidassa muiden ihmisten vapauksien kanssa. Vapaus ei tarkoita sitä, että voit marssia sisään mihin tahansa maahan. Se rikkoo kyseisen maan ihmisten vapautta päättää siitä, kuka maahan saa tulla. Vapaus ei tarkoita sitä, että voit ottaa naapurin polkupyörän luvatta käyttöön. Se rikkoo naapurin oikeutta omistamiseen.

Vapaus tarkoittaa sitä, että olet vapaa yrittämään, kokeilemaan, keksimään, puhumaan, kirjoittamaan ja olet myös vapaa - epäonnistumaan. Vapaus tarkoittaa sitä, että kannat vastuun omista teoistasi.

Vastuun taas kantaa jokainen itsestään. Vastuu ei tarkoita sitä, että voit perseillä miten tykkäät ja vaatia muita kantamaan vastuun siitä. Vastuu ei tarkoita sitä, että valtiot ovat vastuussa muiden valtioiden huonosta taloudenpidosta. Vastuu on sitä, että sinä vastaat tekemistäsi valinnoista.

Kun ihmiset lakkaavat olemasta hallintoalamaisia, kun ihmiset ovat vapaita tekemään elämällään mitä haluavat, ottamaan vastuuta itsestään - silloin ihmiset ovat onnellisia. Silloin valtio on olemassa kansalaisiaan varten - ei päinvastoin. Valtiosta tulee instituutio, joka pyrkii lisäämään kansalaistensa mahdollisuuksia menestymiseen.

Tähän on Suomenkin syytä pyrkiä.


Kirjoitus on alunperin julkaistu 3.4.2015 eduskuntavaalisivustollani joonaskarna.fi.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Eduskuntavaalisivustoni on avattu

Voinen täten ilokseni todeta, että eduskuntavaalisivustoni on avattu osoitteessa http://www.joonaskarna.fi/. Sieltä löydät eduskuntavaaliohjelmani kattavin selityksin, tietoa minusta sekä edustamastani puolueesta Muutos 2011:sta.

Olkaa vapaat tutustumaan!

torstai 26. helmikuuta 2015

Eduskuntavaaliohjelmani

Tervehdys,

olen seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdokkaana Muutos 2011 -puolueen riveistä. Jaan tässä teille eduskuntavaaliohjelmani pääpiirteissään:

- valtion talous saatava tasapainoon

- verotusta yksinkertaistettava ja inhimillistettävä

- maahanmuuttopolitiikan oltava taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää

- valtion on suojeltava kansalaisiaan

- työn tekemisen oltava aina kannattavaa

- yrittämisen esteitä purettava

Palaan näihin aiheisiin tarkemmin pidemmän eduskuntavaaliohjelman tiimoilta. Julkaisen sen samalla vaalisivujeni kanssa.