Demokratia on täällä pohjolan perukoilla ollut aina hieman luovaa. Kekkosesta sikspäkkiin on kansan mielipiteestä välittämättä tehty sellaisia ratkaisuja, jotka parhaiten sopivat valtaapitäville. Olen nyt kuitenkin keksinyt ratkaisun, jolla demokratiaa voidaan parantaa kaikkia miellyttävällä tavalla.
Suomessa demokratia paranisi huomattavasti, kun kansanedustajien määrä laskettaisiin noin kymmeneen. Vaaleissa äänestettäisiin kuitenkin normaalisti eri puolueiden listoilla olevia ihmisiä. Jotta ylimääräistä hämminkiä ei syntyisi, olisi jaossa edelleen ne 200 paikkaa, kuten nytkin. Paikka voitaisiin tosin korvata toisella termillä, kuten "ääni".
Vaaleissa kansalaisten antamien äänten laskennan jälkeen laskettaisiin paikkajako puolueiden kesken täysin samaan tapaan, kuin tällä hetkelläkin. Erona nykyiseen järjestelmään olisi se, että jokaisesta puolueesta tulisi eduskuntaan edustamaan ainoastaan yksi henkilö. Tämä henkilö voisi olla esimerkiksi eniten kyseisestä puolueesta ääniä saanut henkilö.
Eduskuntaan valitulla henkilöllä olisi kuitenkin käytettävissä useampi, kuin yksi ääni. Edustajan käytössä olevat äänet laskettaisiin vaaleissa saatujen "paikkojen" mukaan. Esimerkiksi 2011 eduskuntavaalit voitti kokoomus 20,4 % tuloksella, jolla eduskuntaan saatiin 44 edustajaa. Eniten ääniä saanut kokoomuksen edustaja oli Alexander Stubb 41 768 äänellä.
Uudella mallilla Alexander Stubb tulisi edustamaan kokoomusta eduskuntaan. Stubbilla olisi käytössään 44/200*100 = 22 % äänistä. Sikspäk-hallituksella olisi käytössään 22% (KOK) + 21% (SDP) + 7% (VAS) + 5% (VIHR) + 4,5% (RKP) + 3% (KD) = 62,5 % äänistä. Oppositiolle jäisi siten 37,5 %.
Miten tämä sitten parantaisi demokratiaa?
Se toisi politiikkaan täysin uuden elementin: rehellisyyden. Kansalla on LUULO, että sillä on merkitystä, äänestääkö kokoomuksen ehdokasta Elina Lepomäkeä vai Alexander Stubbia. Äänestääkö keskustasta Paavo Väyrystä vai Matti Vanhasta. TODELLISUUDESSA Elina Lepomäki ja Alexander Stubb painavat täysin samaa nappia äänestyksen sattuessa, olivat he miten eri mieltä äänestettävästä asiasta tahansa. Samoin tekevät Paavo Väyrynen ja Matti Vanhanen. Ja kaikki muutkin.
Esittämäni malli olisi siis lähinnä vallitsevan todellisuuden tuomista kansan tietoisuuteen. Mutta ei helvetti! Sehän nyt perseestä olisi! Jos siis kansa tietäisi totuuden. Vittu. Unohtakaa äskeinen...
Suomessa demokratia paranisi huomattavasti, kun kansanedustajien määrä laskettaisiin noin kymmeneen. Vaaleissa äänestettäisiin kuitenkin normaalisti eri puolueiden listoilla olevia ihmisiä. Jotta ylimääräistä hämminkiä ei syntyisi, olisi jaossa edelleen ne 200 paikkaa, kuten nytkin. Paikka voitaisiin tosin korvata toisella termillä, kuten "ääni".
Vaaleissa kansalaisten antamien äänten laskennan jälkeen laskettaisiin paikkajako puolueiden kesken täysin samaan tapaan, kuin tällä hetkelläkin. Erona nykyiseen järjestelmään olisi se, että jokaisesta puolueesta tulisi eduskuntaan edustamaan ainoastaan yksi henkilö. Tämä henkilö voisi olla esimerkiksi eniten kyseisestä puolueesta ääniä saanut henkilö.
Eduskuntaan valitulla henkilöllä olisi kuitenkin käytettävissä useampi, kuin yksi ääni. Edustajan käytössä olevat äänet laskettaisiin vaaleissa saatujen "paikkojen" mukaan. Esimerkiksi 2011 eduskuntavaalit voitti kokoomus 20,4 % tuloksella, jolla eduskuntaan saatiin 44 edustajaa. Eniten ääniä saanut kokoomuksen edustaja oli Alexander Stubb 41 768 äänellä.
Uudella mallilla Alexander Stubb tulisi edustamaan kokoomusta eduskuntaan. Stubbilla olisi käytössään 44/200*100 = 22 % äänistä. Sikspäk-hallituksella olisi käytössään 22% (KOK) + 21% (SDP) + 7% (VAS) + 5% (VIHR) + 4,5% (RKP) + 3% (KD) = 62,5 % äänistä. Oppositiolle jäisi siten 37,5 %.
Miten tämä sitten parantaisi demokratiaa?
Se toisi politiikkaan täysin uuden elementin: rehellisyyden. Kansalla on LUULO, että sillä on merkitystä, äänestääkö kokoomuksen ehdokasta Elina Lepomäkeä vai Alexander Stubbia. Äänestääkö keskustasta Paavo Väyrystä vai Matti Vanhasta. TODELLISUUDESSA Elina Lepomäki ja Alexander Stubb painavat täysin samaa nappia äänestyksen sattuessa, olivat he miten eri mieltä äänestettävästä asiasta tahansa. Samoin tekevät Paavo Väyrynen ja Matti Vanhanen. Ja kaikki muutkin.
Esittämäni malli olisi siis lähinnä vallitsevan todellisuuden tuomista kansan tietoisuuteen. Mutta ei helvetti! Sehän nyt perseestä olisi! Jos siis kansa tietäisi totuuden. Vittu. Unohtakaa äskeinen...
Melko hyvä ehdotus. Paitsi että pitäisi olla mukana sääntö, joka takaisi jonkinlaisen alueellisen edustavuuden.
VastaaPoistaEduskunta on kooltaan aluedustuksen takia nykymuotoinen, mikä ehkä on jonkilainen tasavertaisuuden tae demokratian toteutumiselle koko Suomen kansalle. Tosin kohta kaikki asuvat Etelä-Suomessa, niin toisilla kansalaisita on nykyjaolla enemmän äänivaltaa kuin eteläisissä vaalipiireissä. Jonkinlainen uudistus tulisi asialle ajankohtaiseksi vuosien kuluessa.
VastaaPoistaIhan hyvä ehdotus. Puolueethan äänestävät ryhmäkurin mukaan, joka on ymmärrettävissä puolueiden näkövinkkelistä, mutta saattaa hämätä esim., henkilöä B äänestänyttä, joka ihmettelee, miksi B äänesti täysin julkisuudessa esittämänsä mielipiteen vastaisesti. Mielestäni "En osaa sanoa" -nappi tulisi myös poistaa, koska tämän painamisella en näe muuta tarkoitusta kuin oman mielipiteen salassa pitämisen.
VastaaPoistaBen Zyskowiczin olen itse tuntenut sellaisena miehenä, joka julkisuudessa usein kannattaa mielestäni hyviä asioita, mutta eduskunnassa äänestää niitä vastaan.
VastaaPoistaBen onkin ollut tuoleja kuluttamassa vuodesta 0 (en jaksa googlettaa kuinka monta vuosikymmentä). Hän näyttää silloin tällöin julkisuudessa naamaansa ja heittää jonkin kansanosaan helposti vetoavan heiton ilmoille, joka sitten menee lehtiin ja taas on äänimäärä taattu eduskuntapaikkaa varten seuraavalle kaudelle. Strategisesti taitava populisti on hän ja nostan hattua hänelle siitä.
PoistaVoi saatana sentään! Kaksi kertaa kahtena eri päivänä yrittänyt tänne kommentoida, mutta bittiavaruuteen vaan katoaa.
VastaaPoistaMä usein käytän "vain teksti" -tekstieditoria muotoillakseni kommenttitekstin, ja sitten kopsaan siitä kommenttilaatikkoon.
PoistaNoni nyt pelaa! Kolmas kerta toden sanoo.
VastaaPoistaSari: totta kai alueellisuus tulisi eduskunnan koostumuksessa jollain tavalla huomioida. Kirjoitukseni oli äkkipikaisesti pettymyksen vallassa kirjoitettu. Ärsyttää vaan niin ns. simona, kun kaikki lupaavimmatkin politiikon alut eduskuntaan/kunnanvaltuustoon päästessään alkavat äänestää ihan toisin, kuin mitä ovat ennen valintaansa puhuneet/kirjoittaneet.
Ensio: mielestäni eos-nappi olisi ihan hyvä pitää. En usko, että kenelläkään ihmisellä on ihan jokaisesta asiasta mielipide tai äänestykseen tarvittavaa taustatietoa. Näin ollen on hyvä, että voidaan ilmoittaa olevansa paikalla, mutta kuitenkin olla ottamasta kantaa. Eos-napin puuttuessa edustajalle vähäpätöisemmissä asioissa saattaisi se sormi painaa sitä nappia, mitä puoluejohtokin painaa.
Ymmärrän toki, Ensio, pointtisi. Aivan liian usein eos-nappia käytetään vain siihen, ettei uskalleta ihan täysin päin naamaa äänestäjiään kusta vaan lorotellaan vain vähän kintuille eos-nappia painamalla.
Mutta mistä rehellisyys eduskuntaan?
Hyvä pointti Eos napista. Muodostin mielipiteeni yksioikoisesti vitutuspohjalta, johtuen leipäpoliitikkojen äänestyskäyttäytymisestä. Pitäkööt sen. Täysin rehellistä siitä touhusta voi olla vaikea saada niin kauan kuin itse eduskunnassa olon tarkoitus on taata nautinnolliset eläkepäivät ja kenties muutama johtokuntapaikka uran jatkeeksi.
PoistaNykyisen väestökeskittymien takia nykyisenmallinen äänestysalueiden määrä ja alueellinen edustus jotenkin kyllä mielestäni antaa haja-asutusalueiden äänille enemmän suhteellista valtaa, ottaen huomoon, että suurin osa ihmisistä asuu jo kasvukeskuksissa. Lisäksi pienpuolueiden on vaikea saada omia edustajia läpi.
VastaaPoistaMitä tulee ryhmäkuriin, niin se on mielestäni äänestäjien huijaamista, jos painaa EOS-nappulaa.
Itse olen sitä mieltä, että pitäisi olla niin, kuten entisissä porvarillisissa puolueissa, että puolueen jäsenet kannattavat aatetta, mutta aatteen ilmeneminen kussakin kansanedustajassa on kiinni ihmisestä itsestään eikä puolueen määräyksistä.
VastaaPoistaJoissakin asioissa on ns. omantunnon mukaan äänestäminen eli ei ole puolueen yhtenäistä kantaa. Tosin onhan se hankalaa tehdä päätöksiä mistään asiasta, jos hallituspuolueet ovat lakiesitystä eduskuntaan tuodessaa eri mieltä puolueen sisällä.
VastaaPoistaMuutosmainen ratkaisu asiaan olisi se, että kaikki eivät hallituspuolueissa kannattaisi lakiesitystä mutta toisaalta myös oppositiopuolueissa osa kannattaisi. :) Silloin puhuttaisiin asioista, ei ihmisistä niiden takana.
VastaaPoistaJoonas, veit jalat suustani. Perinteinen sveitsiläinen malli onkin ollut sellainen, että kaikki puolueet ovat hallituksessa mukana, ja riippuen asiakysymyksestä, puolueet tai niiden jäsenet ovat joko "oppositiossa" tai enemmistön kannalla.
PoistaKeksin juuri eräänlaisen "ratkaisun". Alueellisen edustavuuden takaamiseksi tosiaan tarvittaisiin enemmän kansanedustajia kuin kymmenen kappaletta. Mutta jos joku puolueista olisi saanut enemmän kuin yhden paikan eduskunnassa esim. vaalipiirijaon vuoksi, niin vain eniten puolueen ehdokkaista ääniä saaneella olisi äänivalta. Hänellä olisi äänestyksissä käytössä äänimäärä, joka olisi verrannollinen koko puolueen saamaan äänimäärään. Nih.
VastaaPoistaJos eniten ääniä saaneella olisi äänivalta, olisivatko nämä muut saman puolueen kansanedustajat tällöin konsultoivassa roolissa, jotta äänestettävästä asiasta päästään konsensukseen puolueen edustajien kesken, mikäli erimielisyyksiä esiintyy? Äänivallan omaava henkilö voisi halutessaan heittää äänet kehiin, vaikka muilta puolueen edustajilta tulisikin soraääniä. Mielenkiintoista tässä olisi, mikäli konsensusta ei synny ja 30% äänivallan kaikista äänistä omaava painaisi Eos nappia.
PoistaMinun mielestäni muut olisivat lähinnä neuvonantajia, ja yksi tekisi päätökset ja äänestäisi puolueen puolesta.
Poista